European Commission
Euroopan komissio on julkaissut raportin, jossa arvioidaan jäsenvaltioiden edistymistä Euroopan kulttuuriperinnön digitoinnissa. Raportti ”Euroopanmenneisyyden tulevaisuus – Miksi jäsenvaltioiden on tehtävä enemmän kulttuuriperinnön digitoinnin edistämiseksi” kattaa kaksi ensimmäistä vuotta kulttuuriperinnön yhteisestä eurooppalaisesta data-avaruudesta vuonna 2021 annetun EU:n suosituksen hyväksymisen jälkeen.
Suosituksessa kannustetaan jäsenvaltioita lisäämään toimiaan, yhdistämään resurssejaan ja ottamaan yksityinen sektori mukaan parantamaan Euroopan monimuotoisen kulttuuriperinnön saatavuutta verkossa. Sen tavoitteena on kaikentyyppisen kulttuuriperinnön digitointi, mikä mahdollistaa vaarassa olevan kulttuuriperinnön säilyttämisen ja suojelun ja edistää samalla digitaalisten resurssien uudelleenkäyttöä muun muassa koulutuksessa, kestävässä matkailussa sekä luovilla aloilla ja kulttuurialalla.
Näin ollen suosituksessa korostetaan, että on tärkeää asettaa kirjastoista, arkistoista ja museoista peräisin oleva digitoitu kulttuuriperintösisältö saataville kaikkialla Euroopassa EU:n kulttuuriperinnön ja Europeanan data-avaruuden kautta.
Edistyminen ja haasteet
Marraskuun 2021 ja marraskuun 2023 välisenä aikana jäsenvaltiot edistyivät mitattavissa olevalla tavalla suosituksen täytäntöönpanossa. Komissio toteaa kuitenkin, että kunnianhimoiset digitointitavoitteet vuosille 2025 ja 2030 ovat edelleen merkittävästi saavuttamattomissa.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on tehostettava toimiaan erityisesti laajentamalla kulttuuriomaisuuden digitointia, myös 3D-digitointia, ja ottamalla käyttöön kehittyneitä teknologioita, kuten tekoälyä ja virtuaalitodellisuutta.
Kansalliset strategiat, digitalisointi ja datan saatavuus
Useimmilla jäsenvaltioilla on nyt erityisiä strategioita kulttuuriperinnön digitalisaatiota varten, ja monet niistä päivittävät tai kehittävät uusiasuunnitelmia, rahoitusmahdollisuuksia, infrastruktuuria, koulutusta ja yhteistyötäkehittyneempien digitaaliteknologioiden käyttöönottamiseksi.
Saatavilla olevien digitoitujen esineiden määrän lisääntyessä monet maat ottavat myös käyttöön pitkän aikavälin säilytysstrategioita ja kannustavatkäyttämään avoimia standardeja, joilla parannetaan digitaalisen sisällön saatavuutta ja uudelleenkäyttöä.
Kumppanuudet, yhteistyö ja osaamisvaje
Aloitteet, joilla luodaan kumppanuuksia ja rajatylittävää yhteistyötä kulttuuriperintölaitosten ja muiden alojen välillä, ovat keskeisellä sijalla digitoinnin, omaisuudenhoidon ja verkkojulkaisujen kaltaisissa toimissa. Mietinnössä todetaan kuitenkin, että digitaaliset taidot ovat edelleen huolenaihe. Useat jäsenvaltiot ovat asettaneet kansallisia tavoitteita kulttuuriperintöalan ammattilaisten digitaalisten valmiuksien kehittämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että henkilöstö voi luotettavasti hallinnoida ja soveltaa digitaalisia välineitä ja teknologioita työssään.
Tekijänoikeudet, oikeudelliset esteet ja rahoitusvälineet
Tekijänoikeuteen, uudelleenkäyttöön, lisensointiin ja omistajuuteen liittyvät epävarmuustekijät aiheuttavat haasteita monille laitoksille. Hiljattain annetun EU:n lainsäädännön eli digitaalisia sisämarkkinoita koskevan direktiivin odotetaan selventävän joitakin näistä kysymyksistä, erityisesti kaupallisessa liikkeessä olevien teosten digitoinnin osalta.
Kertomuksessa todetaan lopuksi, että jäsenvaltiot käyttävät erilaisia kansallisia ja EU:n rahoitusvälineitä digitoinnin ja säilyttämisen tukemiseen. EU:n ohjelmilla, kuten elpymis- ja palautumistukivälineellä, koheesiorahastolla, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmalla ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalla, on edelleen keskeinen rooli alan edistymisen nopeuttamisessa. Julkinen rahoitus liittyy yhä useammin siihen, että digitaalisesta perinnöstä tehdään laajalti saatavilla olevaa eurooppalaisten alustojen kautta.